Hei hei puut...

Sitten koitti se kamala päivä kun metsuri tuli kylään. Alkoi kaataa puita tuosta naapuri paritalojen tontilta ja samalla myös meiltä. Tähän kun rakennetaan tietä ja taloa niin lähelle, että meidänkin puilta lähti juuret, ne oli pakko kaataa ennen kuin olisivat kaatuneet itsestään. 6 jättiläismäistä vanhaa puuta, 3 koivua, 1 kuusi ja 2 mäntyä. Sinä päivänä itkin. Viimeiset kuvat talosta puiden kanssa.

Sisältä ulos oli tällaiset näkymät.... Oikein sydämestä ottaa vieläkin...

Ja siinä ne sitten rytisee.... Tämä oli Metsolan korkein koivu. R.I.P.

Mikähän siinäkin on, että tämä puuasia otti niin koville... Ehkä tähänkin tottuu. Onneksi se oli kuitenkin järkevä ratkaisu, sillä koivut paljastuivatkin enemmän ja vähemmän lahoiksi, joten nehän olisi kyllä kaatunut silloin marraskuun myrskyissä ilman juuria!

Ja sitten ensi kesänä uusia puita istuttamaan! Saapahan aloittaa puhtaalta pöydältä :) Paitsi, että meillä on nyt tämä tontti täynnä sitä puupölkkyä, jotka kevään tullen paljastuu tuolta lumen alta. Tarpeeseen nekin tulee tulevina talvina :)

Tiia