maanantai 4. syyskuuta 2017

Tallinnassa kesällä 2017

Loppukesästä oli pakko päästä vielä johonkin reissuun ja lasten toiveena oli Tallinna viime kesän tapaan. Tälläkertaa tosin mentiin keskellä viikkoa, minä ja lapset. Viime kesän matka oli sen verran onnistunut ja myöskin edullinen, että päätettiin mennä samalla reseptillä Ikaalisten matkatoimiston kautta ja hotellina Tallink Express satamassa ja heti vanhankaupungin vieressä. 

Ensimmäinen yö vietettiin laivalla, jossa meillä oli myös ystäväperhe mukana ja menoa ja meininkiä riitti kyllä pitkälle iltaan. Sattumoisin laivalla sattui olemaan lasten festarit ja ohjelmaa olikin kaiketi erityisen paljon.

Arttu oli jo jossain kotona nähnyt mainoksen Energian oivalluskeskuksesta joka olikin ihan siinä meidän hotellin vieressä. Sinne siis heti maihin noustuamme ja aamupalan jälkeen suuntasimme. Voin kyllä suositella tätä ainakin ala-asteikäisille. Täällä mm. oli näytös jossa nähtiin miten salama syntyy ja paljon muuta mielenkiintoista tutkittavaa.



Tämän jälkeen olikin jo hirmuinen nälkä. Muistin että viime kesänä satuimme osumaan hyvään ravintolaan, Trofe nimeltään, niin mitäpä sitä sitten vaihtamaan. Tässä kohtaa oli sen verran hässäkkää että en tullut kauhean tarkkaan lukeneeksi mitä tuo oma annos sisälsi! Oli sitten hiukan isompi hampurilaisateria ja jännää mustaa leipää! Mutta hyvää oli :)


Ruuan jälkeen lasten toivelistalla oli samat nähtävyydet ja patsaat kuin edellisenä kesänä :D




Ja tietysti välillä donitsia :)


Illaksi oli tarkoitus mennä hotellin kylpylään, mutta tässä vaiheessa oli vielä iltapäivä niin jotainhan oli vielä nähtävä. Oltiin kuultu että Tallinnan Teletorni voisi olla oiva paikka. Sinne siis pyyhälsimme taksilla ja olihan se aikamoinen ilmestys! 


Korkean paikan kammoiselle tämä oli kyllä melkoinen mesta!


Mutta sisätiloissa oli kaikenlaista tekemistä ja tietoa alueen historiasta.


Illalla syötiin hotellin ravintolassa ja polskittiin kylpylässä. Seuraavana päivänä paluumatkalla lapset menivät laivan uima-allasosastolle. Aikuisen ei tarvinnut välttämättä maksaa ja mennä mukaan vaan voi vahtia siellä vaatteet päällä, kuten tein. Kiitos vinkistä Tiia ;)

Nähtävästi tälläkään reissulla ei kovin montaa kuvaa tullut otettua, mutta kiva että nuo vähätkin jäivät muistoksi. Tuleekohan tästä oikein pidempiaikainen perinne? Vuodesta toiseen sama hotelli, ravintola ... :D En yleensä kyllä tykkää matkailla samoihin paikkoihin, mutta nyt kysyttiin lapsilta ja sehän oli oikein mukavaa vaikka tutut paikat olikin. Ja olihan tällä reissulla myös paljon uutta :)

Tiia

torstai 31. elokuuta 2017

Kesä 2017

Kesä 2017 oli raskas. Liian monesta läheisestä ihmisestä jouduimme luopumaan kuin salama kirkkaalta taivaalta. 

Kuitenkin töiden takia oli niin kiire, ettei hetkeksikään ehtinyt pysähtyä ja en tiedä pystyykö näitä asioita vieläkään edes ymmärtämään. 

Oli myös paljon iloa. Juhlimme ennätysmäärän synttäreitä, polttarit, häät... Rodoksen matka, joka oli kyllä kesän pelastus.


Tässä kohtaa istutaan päiväkodin kivellä viimeistä kertaa eskarilaisena, vielä tietämättä mitä kesä tuo tullessaan.


Veljeni vaimon polttareita juhlittiin alkukesästä railakkaasti. Ohjelmaan kuului mm. risteily Saimaan kanavalle ja saaristokierros Lappeenrannasta.


Raparperit innostuivat jo alkukesästä kukkimaan lähes saunan korkuisina!


Näistä tutuista maisemista lähdimme vajaaksi viikoksi perinteiselle asuntoautomatkalle heinäkuun alussa.


Serkkujen kanssa oli mukavaa. Voi kun näkisimme useammin!


Polkuveneilystä Kylpyläsaaressa onkin jo muodostunut perinne :)


Haapavesi tarjoaa myös uskomattomia luonto elämyksiä! Tässä olemme menossa pitkospuita pitkin suolammen ympäri. Tällä reissulla kävimme myös tietysti Oulaisissa, mutta nähtävästi kamera ei ole ollut käynnissä tänä kesä ihan joka paikassa...


Reissusta hankittiin kotiin tuliasiksi uima-allas ja kyllähän siitä sitten olikin iloa! Kauhea homma on veden puhtaana-pidossa, mutta onnistuin kuitenkin pitämään veden uintikelpoisena lähes 2 kuukautta, kunnes sitten kylmyys iski ja allas tyhjennettiin.


Kivillä voi myös lämmitellä...


Mikkelin Asuntomessuilla vierähti työn merkeissä pari viikkoa. Lapset olivat sillä aikaa mummolassa hoidossa, jonne asuntomessualueelta on n. 15km matka. Lapsetkin toki tulivat sitten jonain päivänä taloja katsomaan. Reinoa ei tosi talot juuri kiinnostanut ;)


Tässä kohtaa oli heinäkuun loppu, kun olin kai ensimmäistä päivää kotona ihan niin paljon että sain kuistin siivottua mm hiihtomonoista ja tuotua kesäkukkia sisälle :)


Tänä kesänä Arttu oppi kunnolla uimaan ja loppukesästä hypittin jo kolmosesta Hyvinkään Sveitsin maauimalassa. Reinokin menee jo pari metriä.


Sitten olikin aika lähteä kouluun! Kyllä on elämä taas yhtäkkiä erilaista kun molemmat on koulussa. Hyvin on kaikki lähtenyt sujumaan. Arttu aloitti koulun alkaessa ADHD lääkityksen jota oltiin jo keväällä suunniteltu. Nyt parin viikon kokemuksella tästä on ollut ihan merkittävä apu. Yhtäkkiä hän HALUAA LUKEA KIRJOJA ja jopa ymmärtää lukemansa, toisin kun aikaisemmin! Ja monia muita positiivisia merkkejä siihen ettei pään sisällä ole yhtä suurta kaaosta.

Ennen koulun alkua minä ja lapset käytiin myös Tallinnassa, mutta siitä taidan tehdä erillisen jutun.


Sitten oli vielä rakkaan veljeni ja ihanan morsiamen railakkaat häät! 

Tästä sitten pääseekin arki käyntiin. 

En tiedä mistä johtuu, mutta krooninen matkakuume on kyllä ottanut vallan minussa ja harrastan nykyään "matkojen tutkimista". Mihin kannattaisi mennä milloinkin ja mihin pääsisi edullisimmin. No onneksi tässä on pian muutama matka tulossa :)


Tiia







tiistai 1. elokuuta 2017

Kesäloma Rodoksella

Ja niin me vietettiin ihan maailman paras kesäloma 2017 Rodoksella! Ihan ensimmäistä kertaa koko perheen kanssa "etelässä".

Matkahan oli ostettu jo edellisenä syksynä ja kyllä sitä sitten koko talvi ja kevät odotettiinkin! Ja kaikki odotus palkittiin kyllä ihan huippu-reissulla kesäkuun puolessa välissä! Vaikka alkukesästä olimme joutuneet kokemaan monta suru-uutista lähipiiristä, matkaan kannatti silti lähteä. Suru oli matkassa mutta niinpä se kuuluu elämään, ilot ja surut.

Saavuimme Rodokselle kahden aikoihin yöllä ja meitä vastassa oli auton vuokraaja Efrem rent a car-vuokraamosta, josta saimme todella edulliseen hintaan (129€) viikoksi auton vuokrattua. Vaikkakin se oli melko rähjäinen Fiat Punto mutta edullisinhan me haluttiin ;) Siitä sitten yön pimeydessä suunnistamaan kohti hotellia!

Hotelliksi valikoitui Ekaterini Hotel Kiotarissa, joka sijaitsee n. 70km pääkaupungista etelään. Valintaperusteina oli tietysti ensimmäisenä hinta ja rauhallinen sijainti, sekä tietysti hotellin saamat arvostelut siisteydestä ja hyvästä ruuasta. Meillä hintaan, 55€/yö neljältä!, kuului puolihoito. Mikä oli kyllä todella hyvä vaihtoehto noiden 7 ja 9 vuotiaiden kanssa. Ensimmäisen päivän vietimmekin hotellilla ja lähialueilla kävellen.





Hotelli oli lapsiperheiden suosiossa (Saksalaisia ja Puolalaisia pääasiassa). Ja Uima-allas alue ja puutarha juuri sopivan mukava myös meille.


Tuossa vasemmalla oli meidän huoneisto jossa makuuhuone ja olohuone-keittiö.



Hotellissa oli kyllä hinta-laatusuhde todella kohdallaan!


Kävimme myös hotellin järjestämässä Kreikkalaisessa illassa yhtenä iltana :) Se tanssiminen oli aivan lumoavaa katsottavaa ja kyllähän minäkin kävin siellä pyörähtämässä!


Hotellilta rantaan johti ihana polku, joka oli yöllä valaistu.


Ensimmäinen päivä tuntui todella pitkältä. Ihanaa oli päästä lämpöön, aurinkoon ja oikeasti kauas pois arjesta.


Seuraavan päivän matkakohteemme oli Lindos, joka oli kyllä aivan hurmaava paikka valtavista turistimääristä huolimatta. 



Jos astui pois kauppakujilta, saattoi myös olla näin rauhaisaa :)


"Kotimatkalla" tietysti pysähdyimme uimaan jossain Lindoksen ja Kiotarin välillä, mutta rannan nimi ei jäänyt mieleen...



Kolmantena päivänä suuntasimme saaren aivan eteläkärkeen Prasonissi rannalle, jossa valtava hiekkakaistale yhdistää mantereen ja saaren. Paikka on ilmeisesti surffaajien ja purjelautailijoiden paratiisi, sillä niitä täällä oli todella paljon. Ja oikeastaan tunnelma olikin hiukan kuin laskettelukeskuksessa kylän alueella.


Iltaruuan jälkeen myös monena iltana käytiin vielä Kiotarin rannalla kävelemässä... 


Neljäntenä päivänä teimme varmasti pisimmän reissun kun kävimme pääkaupungissa, tai oikeastaan emme kyllä muuta kaupunkia juurikaan nähneet, vaan pysäköimme auton vanhan kaupungin muurien ulkopuolelle ja menimme sisään. Siellä niitä kujia ja kauppoja riitti, mutta jostain syystä yllättävän vähän ihmisiä oli liikkeellä. 


Paluumatkalla halusimme välttää samaa moottoritietä ja lähdimme länsirantaa kotiin päin ja sieltä sitten vuorien läpi itärannalle. Emme juuri pysähtyneet, koska lapsia ei niinkään ihanat pienet vuoristokylät kiinnostaneet vaan kiire oli jo uima-altaalle. Mutta olihan siellä mukavan näköisiä paikkoja ja mutkaisia teitä!


Päivä viisi oli ehkä reissun kohokohta vaikka ei mitään ennakko-odotuksia tälle päiväle ollutkaan. Kartasta olimme vain katsoneet, että länsirannalla sijaitsee Monolithos linnan rauniot, joten päätimme lähteä niitä katsomaan. Kuvasta ei tietenkään saa mitään irti verrattuna siihen mahtavaan maisemaan mikä täältä löytyi. Monolithos linna on tuo pieni valkoinen piste tuon kallion päällä!


Ihmeellistä, että itä-ranta on melkeinpä koko matkalta täynnä pieniä turistikyliä ja kauppoja kun taas länsirannalla vallitsee rauha ja ihan mielettömät maisemat!


Tässä kohtaa oli varmasti kesän paras hetki...


Linnan luona oli kyltti alaspäin: Fourni Beach. No sepäs sattui, sillä uimaanhan olikin jo aika mennä. Mutta herranjestas sitä tietä! Välillä omat perävalot tuli vastaan mutkissa ja paikoitellen tietä oli vähän romahtanut rotkoon! Mutta pakkohan se oli alas mennä kun ei kesken kaiken ympärikään voinut kääntyä. Mutta mikä satumainen ranta siellä odottikaan! Ja sai olla rauhassa, vaikka siellä oli mäntyjen katveessa pieniä porukoita telttailemassa ja pieni rantabaarikin oli laitettu pystyyn. 




Takaisinpäin mennessä en edes uskaltanut pitää silmiä auki kun se tie oli niin hurja! Vaikka ei tässä kuvassa näytäkkään. Ja tietysti suurin syy siihen oli luotettavan oloinen menopelimme! Mutta hyvinhän se Punto vei perille, vaikka olikin parhaat päivänsä jo nähnyt.




Jos olisi ollut vähän uudempi kulkuneuvo alla ja lapsia edes vähänkään kiinnostanut, niin olisimme varmasti lähteneet vielä valloittamaan sitä saaren korkeinta vuorta, mutta koska ei, niin päivänä 6 tyydyimme kiertelemään lähiseudulla. Kävimme pyörähtämässä sisämaassa Laerma nimisessä kylässä ja sitten ihan arpapelillä uima-paikaksi valikoitui Pefkos niminen kylä ja sen ranta. Tämä oli taas hiukan liian turisteihin keskittynyt paikka mielestämme, vaikkei kuvassa taas näy ketään, niin kameran takana oli tuhatpäinen joukko ihmisiä rantatuoleissaan.


Viimeisenä päivänä teimme kaikkein lyhyimmän reissun, vain neljän kilometrin päähän hotelliltamme kun suuntasimme katsomaan Asklipiion linnan raunioita. Tämä varjeltu salaisuus olikin siitä erikoinen, että täällä emme nähneet ketään muita! Eihän se ole tietysti itsetarkoitus vältellä ihmisiä ja turisteja reissulla mutta kyllä vaan on itsestäni miellyttävämpää käydä sellaisissa rauhallisissa paikoissa, missä ei tarvitse jonottaa nähdäkseen jotain :D Ehkä pystyy paremmin aistimaan tunnelman ja sellaiset hetket jää kauniimpana mieleen.

Viimeisenä päivänä mittari kipusikin jo 30 asteeseen tai yli. Tähän asti oli ollut pilvetön taivas ja lämpötila 26-28 astetta. ELi juuri täydellistä sanoisinko! Meriveden lämpötilaa en tiedä, mutta se oli juuri sopivan virkistävää, mutta kuitenkin tarpeeksi lämmintä, että tällainen vilukissakin ihan helposti uskalsi mennä uimaan.

Paluulento olikin sitten taas yöllä, budjettimatkalla kun oltiin ;) 

Nyt on sitten rima nostettu aika korkealle näillä kesäloma-budjettimatkoilla. Seuraavan kesän reissu täytynee taas varata hyvissä ajoin, mutta mistä löytää yhtä loistava kohde samaan hintaluokkaan? Mutta se on varma, että tästä lähtien ei tule kesää jos ei kerran pääse takuuvarmaan kuumuuteen ja kauas kotoa, kauniisiin maisemiin.

Tiia

























maanantai 27. helmikuuta 2017

Hiihtolomalla

Hiihtolomalla 2017 pääsimme muutamaksi päiväksi maaseudun rauhaan lasten kanssa. Onneksi oli vähän luntakin niin päästiin ihan tositoimiin :)



Tässä se pieni ihme jonka ansiosta minuakin voi täti-ihmiseksi kutsua <3


Yhtenä päivänä pyrytti lunta ja se olikin hyvä päivä viettää polskien. Menimme nyt jo toista kertaa Mikkelin Rantakeitaaseen. Ulkonäköhän nyt ei ole kovin houkuttelevan keidasmainen, mutta sisältä löytyy kaikki mitä tarvitaan kylpyläelämykseen meidän 6 ja 9 vuotiaille pojille. Ihan putkiliukumäki ja kaikki :)


Ai että!


Ehdimme myös jännittävälle eräseikkailulle, rantaan paistamaan makkaraa nuotiolla!







Kelitkin suosivat hiihtelijää.



Sellaista oli mummolareissulla. Käytiin kyllä myös Isomummoa tapaamassa, mutta miten siitä nyt ei yhtään kuvaa tullut otettua...?

Tiia